Kiertotalous on arjen valintoja

 

Kiertotalous on tämän päivän muotisana. Kiertotalous sekoitetaan helposti kierrätykseen, jossa keskitytään löytämään käyttötarkoituksia jo olemassa olevalle jätteille. Kiertotaloudessa sen sijaan on tavoitteena, että materiaalit ja tuotteet säilyvät kierrossa vielä sittenkin, kun niiden käyttöikä on loppu. Lähtökohtana kiertotaloudessa on, että tuotteet suunnitellaan jo alun perin siten, että ne pysyvät kierrossa. Tällöin tuotteiden tulee olla esimerkiksi kestäviä, ne eivät saa sisältää vaarallisia aineita tai mahdollisten osien tulee olla uudelleen käytettävissä. Kiertotalouden odotetaan tuotavan uusia työpaikkoja Eurooppaan muun muassa uusilla palveluilla, jotka voivat liittyä vaikkapa tuotteiden uudelleen valmistukseen tai jakamiseen.

Euroopan komissio esitti joulukuussa (2.12.2015) uuden kiertotalouspaketin. Käytännössä komissio ohjaa kiertotalouteen siirtymistä pitkälti lainsäädännön avulla. Mukana on kuitenkin monia hyviä meitä kaikkia ja arkielämää koskettavia asioita. Uudessa kiertotalouspaketissa komissio painottaa esimerkiksi elintarvikejätteen vähentämistä ja hyödyntämistä. Tavoitteena on selkiyttää lainsäädäntöä, jotta entisiä elintarvikkeita kuten rikkoutuneita keksejä tai kuivahtanutta leipää, voitaisiin hyödyntää rehun tuotannossa. Lisäksi komissio laatii elintarvikelahjoituksia koskevat ohjeet elintarvikkeiden lahjoittajia ja ruokapankkeja varten. Komissio aikoo myös esimerkiksi selvittää, että kuinka tuotteiden takuuaikaa voitaisiin pidentää ja estää sellainen tuotanto, jossa tuotteet suunnitellaan vanhentumaan ja rikkoutumaan nopeasti. Kannatan.

Kiertotalouteen siirtymistä tuetaan myös konkreettisesti merkittävällä tutkimusrahoituksella. Esimerkiksi EU:n Horisontti 2020-ohjelmassa kiertotalous on saamassa 650 miljoonaa euroa. Innovaatiotoiminnalla toivotaan edistystä muun muassa muovien kierrätyksen lisäämiseen ja merien roskaantumisen vähentämiseen. Mielestäni on tärkeää, että kiertotalouden tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahaa voitaisiin kohdistaa myös erilaisten jakamistalouteen liittyvien palveluiden kehittämiseen ja testaamiseen. Uudessa-Seelannissa on esimerkiksi käytössä lelukirjasto. Lapset voivat lainata sieltä leluja kotiinsa kuten meillä kirjastosta kirjoja. Kolmen lapsen äitinä käyttäisin erittäin mielelläni lelukirjastoa, jos sellainen palvelu olisi saatavilla Päijät-Hämeessä.

Kiertotalous on arjen tekoja. Komissio ohjaa sitä säädöksillä, mutta käytännössä se lähtee kuluttajasta ja pienistä arjen valinnoista – ostanko esimerkiksi kestäviä tuotteita tai tuotteita, joissa ei ole käytetty ympäristölle haitallisia kemikaaleja vai voisinko peräti mieluummin lainata ostamisen sijaan.

Terveisin, Kati Manskinen, Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiojohtaja, vastuualueena Elinvoimainen ympäristö, Lahden ammattikorkeakoulu

Lähde: Euroopan komissio – Taustatiedote, Kiertotalouspaketti: Kysymyksiä ja vastauksia, 2.12.2015, Bryssel. http://europa.eu/rapid/press-release_MEMO-15-6204_fi.htm

Facebook Comments