Halukkuudesta kuluttaa vihreämmin

 

Olen käyttäjätutkijana jututtanut viimeisen parin vuoden aikana 76 eri-ikäistä suomalaista heidän haluistaan ja tavoistaan muuttaa kulutustottumuksia vihreämpään suuntaan.

Toki ihmisillä on arjen kiireiden ja tottumusten keskellä paljon esteitä muuttaa tapojaan kestävämmiksi. Tietoa niistä tavoista, joilla vähentää oman kulutuksen jalanjälkeä ja sopivia tuotteita tai palveluja voi olla vaikea arjen kiireessä löytää. Minun jututtamani ihmiset olivat kuitenkin löytäneet ja aloittaneet toimintaa, jolla on merkitystä ympäristökuorman vähentämisessä. He myös pohtivat monia kuluttamiseen liittyviä asioita, joissa olisi mahdollisuus vaikuttaa.

Sosiaalinen tekeminen selvästi innosti ihmisiä. Työpaikoilla oli kimpassa ostettu luomulihaa, toisten työntekijöiden kasviruokavaliosta saatettiin ottaa mallia ja taukokeskusteluissa pyörivät illalla katsotut dokumentit, joihin liittyi tuotannon ympäristöseuraamukset. Työpaikalla oli myös osallistuttu innokkaana työnantajan esittämään pyöräily- tai kävelyhaastekilpailuun ja työnantajan käynnistämien vihreän toimiston toimintatapojen matkiminen oli helppoa myös kotioloissa. Myös sosiaalisessa mediassa keskusteltiin ja jaettiin ympäristön tuhoutumiseen liittyvää tietoa sekä osallistuttiin esimerkiksi ystävän käynnistämään jätehaasteeseen. Tärkeä toiminnan piiri oli perhe, jossa lapsille haluttiin näyttää esimerkkiä hyvistä toimintavoista ja toisaalta todettiin, että lapset tiesivät paljon ympäristöasioista ja vihreästä kuluttamisesta koulun kautta tai että perheen nuoret käänsivät skeptisenkin isän päätä omilla aktiivisuuskampanjoillaan.

Ihmisillä on myös erilaisia henkilökohtaisia kiinnostuksen kohteita ympäristöön liittyvissä kysymyksissä ja aktiviteeteissa. Terveellinen, vähän prosessoitu, paikallinen ja puhdas ruoka oli monelle arjen välttämättömyytenä hyvä kohde aloittaa muutosta vihreämpään suuntaan. Se saattoi tarkoittaa lähituotteiden suosimista ja lihan oston harkintaa sekä määrällisesti että laadullisesti. Eläinten oloista ja niiden kasvatuksen vaikutuksesta oltiin kiinnostuneita. Myös oma kasvisten kasvatus kiinnosti sen lisäksi, että niitä haluttiin ostaa lähituotannosta. Terveyttä pidettiin tärkeänä ja siihen vaikutti hyvän ruoka mutta myös sellaiset ympäristölle positiiviset toiminnat kuten arkipyöräily. Erityisesti Helsingin seudulla asuvat kertoivat jo jopa luopuneensa autosta kokonaan. Talon, asunnon tai mökin omistajat miettivät tai olivat toteuttaneet aurinkoenergian hyödyntämisen mahdollisuuksia ja jotkut muut olivat kääntyneet ostamaan vihreää sähköä. Asunnon lämmityksessä mietittiin säästämisen mahdollisuuksia. Jo tuskastuttavaksi koetun liiallisen tavaramäärän ja kuluttamisen keskellä jututettavista monet pyrkivät ostamaan pitkäikäisiä ja kestäviä tuotteita sekä kierrättämään itselle tarpeettoman muiden käyttöön. Myös kierrätyskaupoissa vierailtiin etsimässä itselle tarpeellisia tuotteita. Erityisen innokkaasti yritettiin kierrättää jätteitä, jopa niin, että naapurin väärää lajittelua ja välinpitämättömyyttä voi paheksua kun itse sentään yrittää tehdä jotain.

blogikuva

Keskustelut kaikkien näiden 76 ihmisen kanssa myös kertoivat tilanteesta, jossa liiallisuuteen oli kyllästytty. Meillä on sekä liikaa tavaraa että liikaa kiirettä. Nostalgisuuteen liittyvä slow life ja siihen liittyvät toimintatavat ja aktiviteetit kiinnostivat ihmisiä, jotka miettivät, miten käyttää vapaa-aikaansa muuhun kuin kuluttamiseen. Luonnossa vaeltaminen, mökillä oleilu, ruuan laitto, jopa siis oman ruuan kasvatus, rentouttava urheilu ja muut elämästä ilman stressiä nauttimisen tavat kiinnostivat ihmisiä ja niiden nähtiin tuottavan onnellisuutta. Ihmiset luonnollisesti etsivät hyvää elämää ja mahdollisuuksia siihen.

Hyvä elämä voi myös samalla tarkoittaa ympäristötaakan keventämistä. Juttukierrokseni paljasti, että arjessa on vaikeaa löytää tietoa siitä, mitä pitäisi tehdä ja tämä keventämishaaste on hyvä apu aloittamiseen. Se tarjoaa konkreettisia tekoja, joilla voi muuttaa helpostikin omia tapojaan. Monet meistä ovat valmiita yrittämään tehdä muutosta.

Toivottavasti sinäkin löydät omia keinoja vaikuttaa tonnien laihduttamiseen!

Positiivisella muutosmielellä, Mirja Kälviäinen, käyttäjätutkija ja yliopettaja, Lahden ammattikorkeakoulu

Facebook Comments